Euroopan parlamentti päätti poistaa unkarilaisen Euroopan parlamentin jäsenen András Tivadar Kuljan parlamentaarisen syytesuojan, koska häntä vastaan on Unkarissa nostettu yksityishenkilön tekemä kunnianloukkaussyyte. Päätös antaa Unkarin viranomaisille mahdollisuuden jatkaa asian käsittelyä. Äänestys toimitettiin kättennostolla ilman henkilökohtaista ääntenlaskentaa. Kyse ei ole laista vaan parlamentin sisäisestä päätöksestä.
András Tivadar Kulja, joka valittiin Euroopan parlamenttiin kesäkuussa 2024, on yksityishenkilön tekemän kunnianloukkausvalituksen kohteena 31. heinäkuuta 2025 tehdyn Facebook-julkaisun vuoksi. Pestin keskustan piirioikeus pyysi hänen syytesuojansa poistamista 11. joulukuuta 2025. Parlamentti kuuli asianomaista 28. syyskuuta 2026 ennen päätöksensä tekemistä.
Kuljan syytesuoja poistettuEuroopan parlamentti poistaa András Tivadar Kuljan parlamentaarisen syytesuojan, mikä mahdollistaa kunnianloukkausrikosmenettelyn jatkamisen Unkarissa.
Päätöksen välitön toimittaminenEuroopan parlamentin puhemiehen tehtävänä on toimittaa päätös viipymättä toimivaltaiselle unkarilaiselle tuomioistuimelle ja András Tivadar Kuljalle.
Rajautuu rikosmenettelyynTämä syytesuojan poistaminen koskee ainoastaan yksityishenkilön nostamaa menettelyä väitetysti vuonna 2025 tehdyn kunnianloukkauksen vuoksi. Se ei ennakoi mitään Kuljan syyllisyydestä tai syyttömyydestä.
Päätös hyväksyttiin kättennostolla. Henkilökohtaista ääntenlaskentaa ei ole saatavilla.
Unkarin kansalaisille tämä päätös tarkoittaa, että oikeuslaitos voi nyt käsitellä Euroopan parlamentin jäsentä koskevaa kunnianloukkausvalitusta ilman, että parlamentaarinen syytesuoja on esteenä. Se osoittaa, että syytesuoja suojaa parlamentaaristen tehtävien hoitamista eikä henkilöä itseään. Menettely jatkuu unkarilaisissa tuomioistuimissa.
Euroopan parlamentti poisti unkarilaisen kansanedustajan András Tivadar Kuljan koskemattomuuden yksityisen kunnianloukkauskanteen yhteydessä. Päätös muistuttaa, että koskemattomuus suojaa parlamentaarista tehtävää, ei henkilöä.
Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole henkilökohtainen suojakilpi. Se on olemassa sen varmistamiseksi, että kansanedustajat voivat ilmaista mielipiteensä ja äänestää pelkäämättä pelottelutarkoituksessa nostettavia syytteitä. Tässä tapauksessa parlamentti katsoi, että riidanalainen julkaisu, 31. heinäkuuta 2025 tehty Facebook-viesti, jossa väitettiin lääkintälaitteiden hankintoihin liittyvien julkisten varojen hyödyttäneen perheyritystä, ei kuulunut parlamentaaristen tehtävien hoitamiseen pöytäkirjan nro 7 8 artiklan mukaisesti. Koskemattomuuden poistamista koskeva pyyntö tuli Pestin keskuspiirioikeudesta yksityisen kantelijan aloitteesta, ei poliittiselta viranomaiselta. Parlamentti noudatti siis tavanomaista menettelyä: se kuuli asianomaista 28. syyskuuta 2026 ja päätti sitten kättennostolla poistaa koskemattomuuden.
Päätöksellä on konkreettinen seuraus: Unkarin oikeuslaitos voi tutkia kanteen asiasisällön. Kansalaisille tämä tarkoittaa, että kukaan eurooppalainen kansanedustaja ei voi välttää tavanomaista rikosmenettelyä vetoamalla koskemattomuuteen, joka ei kata kunnianloukkaavia lausuntoja. Tämä on hyvä uutinen oikeusvaltion kannalta: koskemattomuuden on pysyttävä tiukasti rajattuna poikkeuksena, ei harkinnanvaraisena etuoikeutena.
Parlamentti olisi voinut lähettää pyynnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle perusteellisempaa käsittelyä varten, mutta se päätti ratkaista asian nopeasti. Näin se lähettää selkeän viestin: väitteet korruptiosta tai suosinnasta on voitava tutkia tuomioistuimissa, ja kansanedustajien on vastattava teoistaan kuten kenen tahansa kansalaisen. Kunnianloukkausmenettelyssä on puolestaan osoitettava, olivatko esitetyt väitteet perusteltuja vai eivät. Mikään parlamentin päätöksessä ei ennakoi oikeudenkäynnin lopputulosta.
Kättennostoäänestys ei kerro äänten jakautumista poliittisten ryhmien kesken. Sitä voi pitää valitettavana: koskemattomuutta ja sananvapautta koskevassa kysymyksessä läpinäkyvyys olisi ollut parempi vaihtoehto. Äänestäjillä on oikeus tietää, ketkä tukivat koskemattomuuden poistamista ja ketkä vastustivat sitä. Nimenhuutoäänestys olisi mahdollistanut tämän valvonnan. Kyse ei ole pikkuasiasta: parlamentaarinen koskemattomuus on tehokas mekanismi, ja sen käytön on oltava jäljitettävissä.
Toisaalta itse päätös on toissijaisuusperiaatteen mukainen: riidan ratkaiseminen kuuluu Unkarin oikeuslaitokselle, ei eurooppalaiselle elimelle. Parlamentti rajoittui poistamaan menettelyllisen esteen ottamatta kantaa asiasisältöön. Tämä on oikea lähestymistapa. Vaihtoehtona olisi ollut asian lähettäminen oikeudellisten asioiden valiokunnalle pidempään käsittelyyn, mutta se olisi viivästyttänyt menettelyä, joka on jo kestänyt yli vuoden. Nopeus palvelee tässä oikeudenmukaisuutta.
Koskemattomuus ei ole henkilökohtainen etuoikeus: se suojaa tehtävää, ei henkilöä.
Euroopan parlamentti poisti unkarilaisen kansanedustajan András Tivadar Kuljan koskemattomuuden yksityisen kunnianloukkauskanteen yhteydessä. Päätös muistuttaa, että koskemattomuus suojaa parlamentaarista tehtävää, ei henkilöä.
Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole henkilökohtainen suojakilpi. Se on olemassa sen varmistamiseksi, että kansanedustajat voivat ilmaista mielipiteensä ja äänestää pelkäämättä pelottelutarkoituksessa nostettavia syytteitä. Tässä tapauksessa parlamentti katsoi, että riidanalainen julkaisu, 31. heinäkuuta 2025 tehty Facebook-viesti, jossa väitettiin lääkintälaitteiden hankintoihin liittyvien julkisten varojen hyödyttäneen perheyritystä, ei kuulunut parlamentaaristen tehtävien hoitamiseen pöytäkirjan nro 7 8 artiklan mukaisesti. Koskemattomuuden poistamista koskeva pyyntö tuli Pestin keskuspiirioikeudesta yksityisen kantelijan aloitteesta, ei poliittiselta viranomaiselta. Parlamentti noudatti siis tavanomaista menettelyä: se kuuli asianomaista 28. syyskuuta 2026 ja päätti sitten kättennostolla poistaa koskemattomuuden.
Päätöksellä on konkreettinen seuraus: Unkarin oikeuslaitos voi tutkia kanteen asiasisällön. Kansalaisille tämä tarkoittaa, että kukaan eurooppalainen kansanedustaja ei voi välttää tavanomaista rikosmenettelyä vetoamalla koskemattomuuteen, joka ei kata kunnianloukkaavia lausuntoja. Tämä on hyvä uutinen oikeusvaltion kannalta: koskemattomuuden on pysyttävä tiukasti rajattuna poikkeuksena, ei harkinnanvaraisena etuoikeutena.
Parlamentti olisi voinut lähettää pyynnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle perusteellisempaa käsittelyä varten, mutta se päätti ratkaista asian nopeasti. Näin se lähettää selkeän viestin: väitteet korruptiosta tai suosinnasta on voitava tutkia tuomioistuimissa, ja kansanedustajien on vastattava teoistaan kuten kenen tahansa kansalaisen. Kunnianloukkausmenettelyssä on puolestaan osoitettava, olivatko esitetyt väitteet perusteltuja vai eivät. Mikään parlamentin päätöksessä ei ennakoi oikeudenkäynnin lopputulosta.
Kättennostoäänestys ei kerro äänten jakautumista poliittisten ryhmien kesken. Sitä voi pitää valitettavana: koskemattomuutta ja sananvapautta koskevassa kysymyksessä läpinäkyvyys olisi ollut parempi vaihtoehto. Äänestäjillä on oikeus tietää, ketkä tukivat koskemattomuuden poistamista ja ketkä vastustivat sitä. Nimenhuutoäänestys olisi mahdollistanut tämän valvonnan. Kyse ei ole pikkuasiasta: parlamentaarinen koskemattomuus on tehokas mekanismi, ja sen käytön on oltava jäljitettävissä.
Toisaalta itse päätös on toissijaisuusperiaatteen mukainen: riidan ratkaiseminen kuuluu Unkarin oikeuslaitokselle, ei eurooppalaiselle elimelle. Parlamentti rajoittui poistamaan menettelyllisen esteen ottamatta kantaa asiasisältöön. Tämä on oikea lähestymistapa. Vaihtoehtona olisi ollut asian lähettäminen oikeudellisten asioiden valiokunnalle pidempään käsittelyyn, mutta se olisi viivästyttänyt menettelyä, joka on jo kestänyt yli vuoden. Nopeus palvelee tässä oikeudenmukaisuutta.
Koskemattomuus ei ole henkilökohtainen etuoikeus: se suojaa tehtävää, ei henkilöä.