Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa vaaditaan, että Venäjä palauttaa välittömästi, turvallisesti ja ehdoitta kaikki ukrainalaislapset, jotka on siirretty tai pakkosiirretty Ukrainan miehittämättömälle alueelle. Tekstissä tuomitaan lasten siirtäminen, laiton adoptio, pakotettu venäläistäminen ja militarisointi, ja todetaan, että Venäjän toimet täyttävät kansanmurhan oikeudellisen määritelmän. Siinä myös vaaditaan Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tehostamaan diplomatiaa, rahoitusta, pakotteita ja kansainvälistä oikeudenkäyttöä. Parlamentti pyytää komissiota raportoimaan 11. toukokuuta 2026 pidetyssä kokouksessa sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta.
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan laajamittaisesti helmikuussa 2022, tuhansia ukrainalaislapsia on siirretty tai pakkosiirretty Venäjälle tai miehitetyille alueille. Ukrainan viranomaisten mukaan syyskuuhun 2026 mennessä oli kirjattu 20 651 vahvistettua tapausta siirtämisestä tai pakkosiirrosta, ja 28. lokakuuta 2026 mennessä 2 752 lasta oli voitu palauttaa. Euroopan parlamentti oli jo aiemmin hyväksynyt Ukrainaa koskevia päätöslauselmia, muun muassa syyskuussa 2022 ja toukokuussa 2025, ja se katsoo, että siepattujen lasten tilanne on edelleen humanitaarinen ja oikeudellinen prioriteetti.
Välitön ja ehdoton palauttaminenVenäjän on palautettava välittömästi, turvallisesti ja ehdoitta kaikki ukrainalaislapset, jotka on siirretty tai pakkosiirretty Ukrainan miehittämättömälle alueelle. Palauttamista ei saa koskaan käyttää vaihtovaluuttana, eikä se voi olla riippuvainen alueellisista myönnytyksistä, vankien vaihdosta tai muista poliittisista sopimuksista.
Siirtokäytäntöjen lopettaminenVenäjän on lopetettava välittömästi ukrainalaislasten siirtäminen, pakkosiirto, laiton adoptio, pakotettu venäläistäminen, indoktrinaatio ja militarisointi, mukaan lukien käytännöt, joihin osallistuvat Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea. Sen on myös lopetettava nimen, kansalaisuuden tai perheaseman muutokset, jotka estävät lasten tunnistamisen ja palauttamisen.
Kansainvälisten järjestöjen pääsyVenäjän on annettava Kansainväliselle Punaisen Ristin komitealle, UNICEFille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle ja muille toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille välitön, säännöllinen ja esteetön pääsy Venäjällä ja miehitetyillä alueilla olevien ukrainalaislasten luo. Sen on toimitettava Ukrainan viranomaisille täydelliset ja todennettavissa olevat tiedot jokaisen lapsen henkilöllisyydestä, sijainnista, terveydentilasta ja oikeudellisesta asemasta.
Ukrainankielinen koulutusTilapäisesti miehitetyillä alueilla olevilla ukrainalaislapsilla on oltava pääsy äidinkielellään annettavaan koulutukseen, myös ukrainalaisten oppilaitosten ja verkko-opiskelun kautta, ilman pelottelua, syrjintää tai seuraamuksia. Venäjän on myös suljettava välittömästi kaikki verkossa olevat adoptiotietokannat ja luettelot, joissa mainostetaan ukrainalaislapsia.
Pakotteet ja kansainvälinen oikeudenkäyttöNeuvostoa kehotetaan tiukentamaan ja soveltamaan tiukasti kohdennettuja pakotteita venäläisiä, valkovenäläisiä ja pohjoiskorealaisia vastuuhenkilöitä vastaan sekä asettamaan pakotteita Gazpromille, Rosneftille ja niiden mukana oleville tytäryhtiöille Yalen yliopiston maaliskuussa 2026 tekemän tutkimuksen jälkeen. Parlamentti vahvistaa tukensa Kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja sen Vladimir Putinia ja Maria Lvova-Belovaa vastaan antamille pidätysmääräyksille ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään yleismaailmallista toimivaltaansa.
Päätöslauselma hyväksyttiin 12. marraskuuta 2026 pidetyssä sähköisessä nimenhuutoäänestyksessä 536 äänellä puolesta, 8 vastaan ja 37 tyhjää.
Tämä päätöslauselma ei ole laki, eikä se luo Venäjälle suoraan sovellettavia oikeudellisia velvoitteita. Se sitoo poliittisesti Euroopan parlamenttia ja pyytää Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tehostamaan diplomaattista toimintaansa, rahoittamaan lapsensuojelua ja psykologista hoitoa, vahvistamaan pakotteita ja tukemaan kansainvälisiä syytetoimia. Käytännössä se kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan virallisesti kansanmurhaksi Venäjän toimet ukrainalaislapsia kohtaan ja olemaan tunnustamatta laittomia adoptioita. Se pyytää myös komissiota osoittamaan 50 miljoonaa euroa lisää Ukrainan lapsensuojelujärjestelmälle ja raportoimaan parlamentille 11. toukokuuta 2026 sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta.
Venäjän on palautettava kaikki karkotetut tai väkisin siirretyt ukrainalaiset lapset välittömästi, turvallisesti ja ilman ehtoja. Euroopan parlamentti vaati tätä äänin 536 puolesta, 8 vastaan ja 37 tyhjää, todeten, että nämä teot täyttävät kansanmurhan oikeudellisen määritelmän. Päätöslauselma ei ole laki, mutta se asettaa poliittisen linjan, jonka jäsenvaltioiden on kannettava.
Teksti ei pyydä palvelusta, se muistuttaa velvoitteesta. Venäjän on palautettava lapset välittömästi, turvallisesti ja ilman ehtoja, eikä paluuta voida tehdä riippuvaiseksi alueellisista myönnytyksistä, vankien vaihdosta tai muista poliittisista sopimuksista. Logiikka on armoton: lasten kauppaaminen tarkoittaa jo heidän kohtelemistaan esineinä. Parlamentti asettaa selkeän rajan tuleville neuvotteluille.
Luvut antavat mitan draamalle: 20 651 vahvistettua karkotus- tai väkisiirtotapausta syyskuuhun 2026 mennessä, 2 752 lasta palautettu 28. lokakuuta 2026 mennessä, ja noin 1,6 miljoonaa ukrainalaista lasta yhä Venäjän miehityksen alaisena, joista 600 000 kouluikäisiä. Jokaisen tilaston takana on nimi, perhe, identiteetti, jonka Venäjä yrittää pyyhkiä pois muuttamalla nimiä, kansalaisuutta tai perheasemaa. Parlamentti vaatii näiden käytäntöjen lopettamista ja esteetöntä pääsyä Punaiselle Ristille, UNICEFille ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle.
Päätöslauselma ei luo suoraan Venäjään sovellettavia oikeudellisia velvoitteita, eikä se väitä niin. Mutta se sitoo poliittisesti unionia ja sen jäsenvaltioita: komission on raportoitava 11. toukokuuta 2026 sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta, ja neuvostoa kehotetaan sanktioimaan koko avunantajien verkosto virkamiehistä adoptiovirastoihin. Se on poliittista painostusta, joka lisääntyy kansainvälisten syytteiden ohella.
Parlamentti ei tyydy tuomitsemaan abstraktia järjestelmää. Se osoittaa henkilökohtaisia vastuita: liittovaltion ja alueelliset virkamiehet, lastenoikeusasiamiehet, väestörekisterin henkilökunta, joka väärentää asiakirjoja, leirien johtajat, kuljetusoperaattorit. Tämä lähestymistapa on oikea: se kohdistuu niihin, jotka järjestivät, helpottivat tai hyötyivät karkotuksesta, ei panttivangiksi otettuun väestöön. Se vahvistaa myös tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja pidätysmääräyksille Vladimir Putinia ja Maria Lvova-Belovaa vastaan.
Teksti kehottaa aktivoimaan estolain suojellakseen ICC:tä amerikkalaisilta eksterritoriaalisilta sanktioilta. Se on pyyntö komissiolle, ei hyväksytty oikeudellinen muutos. Se heijastaa oikeutettua huolta: kansainvälisestä oikeudesta ei saa tulla säätömuuttujaa suurvaltojen voimasuhteissa. Mutta varovaisuus on tarpeen: kaikilla kaupallisilla vastatoimilla on kustannus eurooppalaisille yrityksille, eikä parlamentti laske sitä.
Lasten kauppaaminen tarkoittaa jo heidän kohtelemistaan esineinä.
Venäjän on palautettava kaikki karkotetut tai väkisin siirretyt ukrainalaiset lapset välittömästi, turvallisesti ja ilman ehtoja. Euroopan parlamentti vaati tätä äänin 536 puolesta, 8 vastaan ja 37 tyhjää, todeten, että nämä teot täyttävät kansanmurhan oikeudellisen määritelmän. Päätöslauselma ei ole laki, mutta se asettaa poliittisen linjan, jonka jäsenvaltioiden on kannettava.
Teksti ei pyydä palvelusta, se muistuttaa velvoitteesta. Venäjän on palautettava lapset välittömästi, turvallisesti ja ilman ehtoja, eikä paluuta voida tehdä riippuvaiseksi alueellisista myönnytyksistä, vankien vaihdosta tai muista poliittisista sopimuksista. Logiikka on armoton: lasten kauppaaminen tarkoittaa jo heidän kohtelemistaan esineinä. Parlamentti asettaa selkeän rajan tuleville neuvotteluille.
Luvut antavat mitan draamalle: 20 651 vahvistettua karkotus- tai väkisiirtotapausta syyskuuhun 2026 mennessä, 2 752 lasta palautettu 28. lokakuuta 2026 mennessä, ja noin 1,6 miljoonaa ukrainalaista lasta yhä Venäjän miehityksen alaisena, joista 600 000 kouluikäisiä. Jokaisen tilaston takana on nimi, perhe, identiteetti, jonka Venäjä yrittää pyyhkiä pois muuttamalla nimiä, kansalaisuutta tai perheasemaa. Parlamentti vaatii näiden käytäntöjen lopettamista ja esteetöntä pääsyä Punaiselle Ristille, UNICEFille ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle.
Päätöslauselma ei luo suoraan Venäjään sovellettavia oikeudellisia velvoitteita, eikä se väitä niin. Mutta se sitoo poliittisesti unionia ja sen jäsenvaltioita: komission on raportoitava 11. toukokuuta 2026 sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta, ja neuvostoa kehotetaan sanktioimaan koko avunantajien verkosto virkamiehistä adoptiovirastoihin. Se on poliittista painostusta, joka lisääntyy kansainvälisten syytteiden ohella.
Parlamentti ei tyydy tuomitsemaan abstraktia järjestelmää. Se osoittaa henkilökohtaisia vastuita: liittovaltion ja alueelliset virkamiehet, lastenoikeusasiamiehet, väestörekisterin henkilökunta, joka väärentää asiakirjoja, leirien johtajat, kuljetusoperaattorit. Tämä lähestymistapa on oikea: se kohdistuu niihin, jotka järjestivät, helpottivat tai hyötyivät karkotuksesta, ei panttivangiksi otettuun väestöön. Se vahvistaa myös tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja pidätysmääräyksille Vladimir Putinia ja Maria Lvova-Belovaa vastaan.
Teksti kehottaa aktivoimaan estolain suojellakseen ICC:tä amerikkalaisilta eksterritoriaalisilta sanktioilta. Se on pyyntö komissiolle, ei hyväksytty oikeudellinen muutos. Se heijastaa oikeutettua huolta: kansainvälisestä oikeudesta ei saa tulla säätömuuttujaa suurvaltojen voimasuhteissa. Mutta varovaisuus on tarpeen: kaikilla kaupallisilla vastatoimilla on kustannus eurooppalaisille yrityksille, eikä parlamentti laske sitä.
Lasten kauppaaminen tarkoittaa jo heidän kohtelemistaan esineinä.