Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen, joka koskee niiden kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä. Parlamentti noudatti komission ehdotusta, joka oli neuvotellut sopimuksen. Teksti on nyt hyväksytty parlamentin puolelta, ja siitä tulee laki virallisen julkaisemisen jälkeen.
Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta neuvottelivat sopimuksen yhteistyöstä kilpailusääntöjensä täytäntöönpanossa. Sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa molempien osapuolten kilpailuviranomaisten tietojenvaihto ja toimien koordinointi, kun yritykset toimivat molemmilla markkinoilla. Komissio neuvotteli sopimuksen ja ehdotti sen tekemistä sekä pyysi Euroopan parlamentilta hyväksyntää. Neuvosto oli jo toimittanut hyväksyntäpyyntönsä parlamentille.
Sopimuksen hyväksyminenParlamentti antaa hyväksyntänsä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemiselle, joka koskee niiden kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä.
Kannan välittäminenParlamentin puhemies vastaa parlamentin kannan välittämisestä neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.
Tekstiin ei tehdä muutoksiaParlamentti ei tehnyt sopimukseen mitään muutoksia: se äänesti neuvotellun tekstin puolesta tai sitä vastaan esittämättä tarkistuksia.
Äänestys hyväksyttiin 640 äänellä puolesta, 5 vastaan ja 26 tyhjää.
Tämä sopimus mahdollistaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisten tiiviimmän yhteistyön. Käytännössä, kun yrityksen epäillään harjoittavan kilpailunvastaisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat sekä Euroopan että Britannian markkinoihin, molemmat viranomaiset voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida tutkimuksiaan. Tämän pitäisi tehdä tutkimuksista tehokkaampia ja estää kilpailunvastaisten menettelyjen jääminen havaitsematta. Kansalaisille tämä tarkoittaa parempaa suojaa määräävän aseman väärinkäyttöä ja kartelleja vastaan, jotka voivat nostaa hintoja. Sopimus ei luo uusia kilpailusääntöjä: se järjestää olemassa olevien viranomaisten välistä yhteistyötä.
Euroopan parlamentti antoi vihreää valoa äänin 640 puolesta, 5 vastaan ja 26 tyhjää sopimukselle, joka järjestää unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisten välisen yhteistyön. Se ei muuttanut mitään: se hyväksyi tekstin sellaisena kuin komissio sen neuvotteli. Massiivinen äänestys, joka peittää alleen olennaisen kysymyksen: tekeekö tämä sopimus markkinoista vapaampia, vai lisääkö se byrokratian kerrosta koskematta todellisiin esteisiin?
Sopimus antaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisille mahdollisuuden vaihtaa tietoja ja koordinoida toimiaan, kun yrityksen epäillään harjoittavan kilpailunvastaista toimintaa, joka vaikuttaa molemmilla markkinoilla. Käytännössä tutkimusten pitäisi olla tehokkaampia ja kilpailunvastaisen käyttäytymisen jäädä harvemmin verkkoon. Kansalaisille se on lisää suojaa kartelleja ja määräävän aseman väärinkäyttöä vastaan, jotka nostavat hintoja.
Mutta on oltava selvää: tämä sopimus ei luo yhtään uutta kilpailusääntöä. Se ei poista yhtään markkinoille tulon estettä eikä vähennä hallinnollista taakkaa yrityksiltä, jotka haluavat kasvaa Euroopassa. Se lisää viestintäkanavan byrokratioiden välille. Se on hyödyllistä, mutta se ei ole kasvuun suuntautuvaa kilpailupolitiikkaa. Aidosti liberaali lähestymistapa olisi käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja esittänyt yksinkertaisen kysymyksen: miksi yritysten on edelleen kestettävä raskaita ja pirstaleisia lupamenettelyjä toimiakseen molemmilla markkinoilla?
Viranomaisten välinen yhteistyö voi lyhentää tutkimusaikoja, mutta se vain sujuvoittaa järjestelmää, jonka kansalliset ja eurooppalaiset lainsäätäjät edelleen pohjimmiltaan määrittelevät. Yrittäjille todellinen kysymys ei ole tutkimusten koordinointi, vaan päätösten ennustettavuus ja nopeus. Jokainen sääntelyepävarmuuden kuukausi on lykätty investointihanke, siirretty palkkaus, valloittamaton markkina.
Parlamentti olisi voinut käyttää tämän äänestyksen hyväkseen vaatiakseen komissiolta selvityksen konkreettisista esteistä rajat ylittävälle kilpailulle tai asettaakseen hyväksyntänsä ehdoksi sitoutumisia yksinkertaistamiseen. Se ei tehnyt niin. Se hyväksyi, piste. Se ei ole skandaali, mutta se on menetetty tilaisuus muistuttaa, että kilpailu ei ole vain santarmien asia, vaan ennen kaikkea kehys, joka antaa uusien toimijoiden tulla markkinoille ja menestyä.
Santarmien välinen yhteistyö ei korvaa politiikkaa, joka avaa markkinat.
Euroopan parlamentti antoi vihreää valoa äänin 640 puolesta, 5 vastaan ja 26 tyhjää sopimukselle, joka järjestää unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisten välisen yhteistyön. Se ei muuttanut mitään: se hyväksyi tekstin sellaisena kuin komissio sen neuvotteli. Massiivinen äänestys, joka peittää alleen olennaisen kysymyksen: tekeekö tämä sopimus markkinoista vapaampia, vai lisääkö se byrokratian kerrosta koskematta todellisiin esteisiin?
Sopimus antaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisille mahdollisuuden vaihtaa tietoja ja koordinoida toimiaan, kun yrityksen epäillään harjoittavan kilpailunvastaista toimintaa, joka vaikuttaa molemmilla markkinoilla. Käytännössä tutkimusten pitäisi olla tehokkaampia ja kilpailunvastaisen käyttäytymisen jäädä harvemmin verkkoon. Kansalaisille se on lisää suojaa kartelleja ja määräävän aseman väärinkäyttöä vastaan, jotka nostavat hintoja.
Mutta on oltava selvää: tämä sopimus ei luo yhtään uutta kilpailusääntöä. Se ei poista yhtään markkinoille tulon estettä eikä vähennä hallinnollista taakkaa yrityksiltä, jotka haluavat kasvaa Euroopassa. Se lisää viestintäkanavan byrokratioiden välille. Se on hyödyllistä, mutta se ei ole kasvuun suuntautuvaa kilpailupolitiikkaa. Aidosti liberaali lähestymistapa olisi käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja esittänyt yksinkertaisen kysymyksen: miksi yritysten on edelleen kestettävä raskaita ja pirstaleisia lupamenettelyjä toimiakseen molemmilla markkinoilla?
Viranomaisten välinen yhteistyö voi lyhentää tutkimusaikoja, mutta se vain sujuvoittaa järjestelmää, jonka kansalliset ja eurooppalaiset lainsäätäjät edelleen pohjimmiltaan määrittelevät. Yrittäjille todellinen kysymys ei ole tutkimusten koordinointi, vaan päätösten ennustettavuus ja nopeus. Jokainen sääntelyepävarmuuden kuukausi on lykätty investointihanke, siirretty palkkaus, valloittamaton markkina.
Parlamentti olisi voinut käyttää tämän äänestyksen hyväkseen vaatiakseen komissiolta selvityksen konkreettisista esteistä rajat ylittävälle kilpailulle tai asettaakseen hyväksyntänsä ehdoksi sitoutumisia yksinkertaistamiseen. Se ei tehnyt niin. Se hyväksyi, piste. Se ei ole skandaali, mutta se on menetetty tilaisuus muistuttaa, että kilpailu ei ole vain santarmien asia, vaan ennen kaikkea kehys, joka antaa uusien toimijoiden tulla markkinoille ja menestyä.
Santarmien välinen yhteistyö ei korvaa politiikkaa, joka avaa markkinat.
