Euroopan parlamentti on päättänyt poistaa kreikkalaisen europarlamentaarikko Afroditi Latinopouloun parlamentaarisen syytesuojan, jotta Kreikan oikeuslaitos voi syyttää häntä väärennyksestä, väärennetyn asiakirjan käytöstä ja vaalivilpistä uusintarikoksena. Päätös hyväksyttiin kättennostoäänestyksellä ilman yksittäisten äänten laskentaa. Parlamentin puhemiehen on välitettävä päätös viipymättä toimivaltaiselle kreikkalaiselle oikeusviranomaiselle ja asianomaiselle itselleen. Kyse ei ole laista, vaan parlamentin sisäisestä päätöksestä koskien yhden jäsenensä syytesuojaa.
Kreikan oikeuslaitos epäilee Afroditi Latinopouloun perustaneen FONI LOGIKIS -puolueen vastoin Kreikan puoluerahoituslakia, joka edellyttää vähintään 200 kansalaisen allekirjoitusta puolueen perustamiseksi. Merkittävä osa näistä allekirjoituksista olisi kuvitteellisia tai väärennettyjä. Väitettyjen tekojen olisi pitänyt tapahtua vuosien 2023 ja kesäkuun 2024 välillä. Syytesuojan poistamista koskeva pyyntö välitettiin Kreikan syyttäjänvirastosta 11. joulukuuta 2025 ja ilmoitettiin parlamentille 19. tammikuuta 2026. Europarlamentaarikkoa kuultiin 3. kesäkuuta 2026. Parlamentti tarkasteli, kuuluivatko syytetyt teot parlamentaarisen tehtävän tavanomaiseen hoitamiseen, mitä se ei katsonut niiden tekevän.
Syytesuojan poistaminenEuroopan parlamentti poistaa Afroditi Latinopouloun parlamentaarisen syytesuojan, mikä mahdollistaa Kreikan oikeusviranomaisten syyttää häntä väärennyksestä, väärennetyn asiakirjan käytöstä ja vaalivilpistä uusintarikoksena.
Välitön tiedoksiantoParlamentin puhemiehen tehtävänä on välittää päätös viipymättä Kreikan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Afroditi Latinopouloulle itselleen.
TekoajanjaksoVäitetyt rikokset olisi tehty vuosien 2023 ja kesäkuun 2024 välillä ennen hänen valintaansa Euroopan parlamenttiin kesäkuussa 2024.
Menettelyä noudatettuAfroditi Latinopouloua kuultiin 3. kesäkuuta 2026 ja hän esitti asiakirjansa parlamentin syytesuojaa koskevien menettelysääntöjen mukaisesti.
Päätös hyväksyttiin kättennostoäänestyksellä. Yksittäisten äänten laskentaa ei kirjattu.
Tämä päätös tarkoittaa, että Kreikan oikeuslaitos voi nyt tutkia ja syyttää europarlamentaarikko Afroditi Latinopouloua väitetyistä väärennös- ja vaalivilppiteoista ilman, että hänen eurooppalainen toimeksiantonsa estää sen. Kansalaisille tämä havainnollistaa, että parlamentaarinen syytesuoja ei ole henkilökohtainen suoja oikeudellisia syytteitä vastaan, vaan parlamentin riippumattoman toiminnan turvaamiseen rajattu tae. Päätös ei ennakoi asianomaisen syyllisyyttä tai syyttömyyttä: kreikkalaisen oikeuslaitoksen tehtävänä on ratkaista asia.
Euroopan parlamentti kumosi kreikkalaisen mepin Afroditi Latinopouloun parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen maansa oikeuslaitos voi syyttää häntä toistuvasta asiakirjaväärennyksestä, väärän asiakirjan käytöstä ja vaalivilpistä. Kyse ei ole tuomiosta, vaan sellaisen erioikeuden päättymisestä, jonka ei olisi koskaan pitänyt suojata toimeksiantoon kuulumattomia tekoja. Päätös hyväksyttiin kättennostoäänestyksellä ilman henkilökohtaista ääntenlaskentaa, ja puhemiehen on toimitettava se viipymättä Kreikan oikeusviranomaiselle.
Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole henkilökohtainen suojakilpi. Se turvaa parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuutta syytteiltä, jotka kohdistuvat toimeksiannon hoitamisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin tai äänestyksiin. Afroditi Latinopoulouhun kohdistuvat syytökset, asiakirjaväärennös, väärän asiakirjan käyttö ja vaalivilppi, eivät liity millään tavoin mielipiteeseen tai äänestykseen. Parlamentti ei siis voinut suojata niitä muuttamatta institutionaalista takeita henkilökohtaiseksi erioikeudeksi.
Menettelyä noudatettiin: Kreikan syyttäjänviraston pyyntö toimitettiin 11. joulukuuta 2025, siitä ilmoitettiin täysistunnossa 19. tammikuuta 2026, asianomaista kuultiin 3. kesäkuuta 2026 ja asiakirjat esitettiin. Parlamentti arvioi, kuuluivatko teot toimeksiannon tavanomaiseen hoitamiseen. Se päätyi, etteivät ne kuuluneet. Tulkinta on oikea: väärennetty allekirjoitus puolueen perustamiseksi ei ole parlamentaarinen teko.
Päätös ei kerro mitään syyllisyydestä. Se ainoastaan poistaa menettelyllisen esteen. Ratkaisu kuuluu Kreikan oikeuslaitokselle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takein. Koskemattomuuden kumoamisen ja tuomion sekoittaminen olisi virhe; koskemattomuuden ja rankaisemattomuuden sekoittaminen olisi vielä vakavampi virhe.
Kesäkuussa 2024 valittu eurooppalainen meppi menettää koskemattomuutensa tekojen vuoksi, jotka ovat tapahtuneet ennen hänen valintaansa. Tämä osoittaa, ettei eurooppalainen toimeksianto ole turvapaikka. Afroditi Latinopouloun valinneet äänestäjät voivat arvioida teot Kreikan oikeuslaitoksessa ja sen jälkeen vaaliuurnilla. Henkilökohtainen vastuu koskee kaikkia, myös parlamentissa istuvia.
Kättennostoäänestys ilman henkilökohtaista laskentaa estää tietämästä, mitkä ryhmät tukivat kumoamista. Tämä ei ole merkityksetöntä: kun kyse on rehellisyydestä, äänestyksen avoimuuden pitäisi olla sääntö. Äänestäjillä on oikeus tietää, kuka suojeli mitä. Selkeämpi menettely, jossa äänestetään nimeltä, olisi palvellut paremmin luottamusta instituutioon.
Olennaista on kuitenkin se, että parlamentti teki työnsä. Se käsitteli pyynnön asiasisällöltään, kuuli asianomaista ja päätyi, ettei koskemattomuus kattanut yleisen oikeuden mukaisia tekoja. Toissijaisuuteen perustuva vaihtoehto olisi ollut antaa kansallisen oikeuslaitoksen toimia ilman ennakkolupaa toimeksiantoon kuulumattomissa teoissa ja varata koskemattomuusmenettely vain parlamentaariseen toimintaan liittyville syytteille. Silloin parlamentilla olisi vähemmän harkintavaltaa ja kansalaisilla nopeampi oikeus.
Koskemattomuus suojaa tehtävää, ei henkilöä: heti kun teot jäävät toimeksiannon ulkopuolelle, sen on kaaduttava.
Euroopan parlamentti kumosi kreikkalaisen mepin Afroditi Latinopouloun parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen maansa oikeuslaitos voi syyttää häntä toistuvasta asiakirjaväärennyksestä, väärän asiakirjan käytöstä ja vaalivilpistä. Kyse ei ole tuomiosta, vaan sellaisen erioikeuden päättymisestä, jonka ei olisi koskaan pitänyt suojata toimeksiantoon kuulumattomia tekoja. Päätös hyväksyttiin kättennostoäänestyksellä ilman henkilökohtaista ääntenlaskentaa, ja puhemiehen on toimitettava se viipymättä Kreikan oikeusviranomaiselle.
Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole henkilökohtainen suojakilpi. Se turvaa parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuutta syytteiltä, jotka kohdistuvat toimeksiannon hoitamisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin tai äänestyksiin. Afroditi Latinopoulouhun kohdistuvat syytökset, asiakirjaväärennös, väärän asiakirjan käyttö ja vaalivilppi, eivät liity millään tavoin mielipiteeseen tai äänestykseen. Parlamentti ei siis voinut suojata niitä muuttamatta institutionaalista takeita henkilökohtaiseksi erioikeudeksi.
Menettelyä noudatettiin: Kreikan syyttäjänviraston pyyntö toimitettiin 11. joulukuuta 2025, siitä ilmoitettiin täysistunnossa 19. tammikuuta 2026, asianomaista kuultiin 3. kesäkuuta 2026 ja asiakirjat esitettiin. Parlamentti arvioi, kuuluivatko teot toimeksiannon tavanomaiseen hoitamiseen. Se päätyi, etteivät ne kuuluneet. Tulkinta on oikea: väärennetty allekirjoitus puolueen perustamiseksi ei ole parlamentaarinen teko.
Päätös ei kerro mitään syyllisyydestä. Se ainoastaan poistaa menettelyllisen esteen. Ratkaisu kuuluu Kreikan oikeuslaitokselle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takein. Koskemattomuuden kumoamisen ja tuomion sekoittaminen olisi virhe; koskemattomuuden ja rankaisemattomuuden sekoittaminen olisi vielä vakavampi virhe.
Kesäkuussa 2024 valittu eurooppalainen meppi menettää koskemattomuutensa tekojen vuoksi, jotka ovat tapahtuneet ennen hänen valintaansa. Tämä osoittaa, ettei eurooppalainen toimeksianto ole turvapaikka. Afroditi Latinopouloun valinneet äänestäjät voivat arvioida teot Kreikan oikeuslaitoksessa ja sen jälkeen vaaliuurnilla. Henkilökohtainen vastuu koskee kaikkia, myös parlamentissa istuvia.
Kättennostoäänestys ilman henkilökohtaista laskentaa estää tietämästä, mitkä ryhmät tukivat kumoamista. Tämä ei ole merkityksetöntä: kun kyse on rehellisyydestä, äänestyksen avoimuuden pitäisi olla sääntö. Äänestäjillä on oikeus tietää, kuka suojeli mitä. Selkeämpi menettely, jossa äänestetään nimeltä, olisi palvellut paremmin luottamusta instituutioon.
Olennaista on kuitenkin se, että parlamentti teki työnsä. Se käsitteli pyynnön asiasisällöltään, kuuli asianomaista ja päätyi, ettei koskemattomuus kattanut yleisen oikeuden mukaisia tekoja. Toissijaisuuteen perustuva vaihtoehto olisi ollut antaa kansallisen oikeuslaitoksen toimia ilman ennakkolupaa toimeksiantoon kuulumattomissa teoissa ja varata koskemattomuusmenettely vain parlamentaariseen toimintaan liittyville syytteille. Silloin parlamentilla olisi vähemmän harkintavaltaa ja kansalaisilla nopeampi oikeus.
Koskemattomuus suojaa tehtävää, ei henkilöä: heti kun teot jäävät toimeksiannon ulkopuolelle, sen on kaaduttava.
