Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston päätösluonnoksen, jolla saatetaan päätökseen Ukrainan kansainvälisen korvauskomission perustamista koskeva yleissopimus. Tämä hyväksyntä avaa tien kansainvälisen elimen perustamiselle, jonka tehtävänä on käsitellä Ukrainan sotaan liittyviä korvausvaatimuksia. Äänestys toimitettiin ilman nimenhuutoa käsiäänestyksellä.
Ukrainan kansainvälisen korvauskomission perustamista koskeva yleissopimus neuvoteltiin kansainvälisellä tasolla, jotta henkilöt ja yritykset, jotka ovat kärsineet vahinkoa Venäjän hyökkäyksen vuoksi, voivat jättää korvausvaatimuksia. Euroopan unionin neuvosto pyysi parlamenttia hyväksymään yleissopimuksen tekemisen unionin puolesta. Parlamentti antoi hyväksyntänsä, mikä on välttämätön vaihe ennen kuin neuvosto voi tehdä yleissopimuksen virallisesti.
Yleissopimuksen tekemisen hyväksyminenParlamentti antoi hyväksyntänsä neuvoston päätösluonnokselle Ukrainan kansainvälisen korvauskomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä.
Parlamentin kannan välittäminenParlamentin puhemies valtuutettiin välittämään parlamentin kanta neuvostolle ja komissiolle.
Ei sisällöllisiä muutoksiaParlamentti ei muuttanut yleissopimuksen sisältöä eikä neuvoston päätösluonnosta; se ainoastaan hyväksyi niiden tekemisen.
Parlamentti hyväksyi hyväksymispäätöslauselman ilman nimenhuutoa käsiäänestyksellä. Yksittäisiä ääniä ei ole saatavilla.
Tämä hyväksyntä mahdollistaa sen, että Euroopan unioni voi tehdä Ukrainan kansainvälisen korvauskomission perustamista koskevan yleissopimuksen. Kun yleissopimus tulee voimaan, henkilöt ja yritykset, jotka ovat kärsineet vahinkoa Ukrainan sodan vuoksi, voivat jättää korvausvaatimuksia tälle komissiolle. Euroopan parlamentti tukee näin kansainvälisen korvausmekanismin perustamista luomatta kuitenkaan itse suoraan komissiota: se perustetaan yleissopimuksella ja neuvoston päätöksellä.
Euroopan parlamentti on antanut vihreää valoa kansainvälisen korvauskomission perustamiselle Ukrainalle. Teknisen ulkoasun takana on konkreettinen oikeudenmukaisuuskysymys: antaa Venäjän aggression uhreille mahdollisuus vaatia korvausta ilman, että Bryssel ottaa itselleen päätösvaltaa korvauksista.
Korvauskomissio ei ole yksi unionin virasto lisää. Sen perustaa kansainvälinen yleissopimus, jonka sopimusvaltiot allekirjoittavat, ei eurooppalainen asetus. Ero on ratkaiseva: korvausvaatimuksia koskevat päätökset tehdään kyseisen yleissopimuksen sääntöjen mukaan, ei EU:n johdetun oikeuden mukaan. Hyväksyessään päätöksen parlamentti ainoastaan valtuuttaa unionin liittymään tähän sopimukseen. Se ei luo uutta eurooppalaista toimivaltaa, se ei ota haltuunsa jäädytettyjä venäläisiä varoja, se ei määrittele kelpoisuusperusteita.
Yrityksille ja kansalaisille, jotka ovat kärsineet vahinkoja Ukrainassa, tämän kansainvälisen luukun avaaminen tarjoaa muutoksenhakukeinon silloin, kun kansalliset tuomioistuimet ovat saavuttamattomissa tai toimimattomia. Mutta kansainvälisen menettelyn raskaus aikarajoineen ja todisteluvelvoitteineen koituu hakijoiden rasitteeksi. Ajan hinta on todellinen: jokainen viivästynyt kuukausi tarkoittaa lykättyjä jälleenrakennuksia ja investointeja, joita ei tehdä.
Parlamentti hyväksyy varauksetta tekstin, jota se ei ole neuvotellut. Suostumusmenettely ei salli tarkistusten tekemistä, mutta se sallii poliittisten ehtojen asettamisen. Yhtään ehtoa ei kuitenkaan asetettu komission hallinnolle, sen päätösten avoimuudelle tai vastaajien oikeuksien suojelulle. Päätöslauselman johdanto-osat eivät luo sitovia velvoitteita; ne ainoastaan verhoavat puhtaan ja yksinkertaisen hyväksynnän.
Eurooppalainen veronmaksaja voi perustellusti kysyä, kuka maksaa korvaukset ja millä todistelusäännöillä. Kansainvälistä komissiota ei rahoiteta EU:n talousarviosta, mutta sen muodostavien jäsenvaltioiden on kannettava osuutensa. Hyväksymällä sanomatta sanaakaan parlamentti luopuu vaatimasta, että tämän tulevan komission päätökset saatetaan tehokkaan tuomioistuinvalvonnan alaisiksi ja että syytettyjen yritysten puolustautumisoikeudet taataan. Tämä on menetetty tilaisuus sitoa hyväksyntä menettelyllisiin takeisiin.
Kansainvälisen korvausmekanismin hyväksyminen on oikein; sen hyväksyminen ilman ehtoja avoimuudesta ja aikarajoista jättää uhrit yksin hitaan koneiston kanssa.
Euroopan parlamentti on antanut vihreää valoa kansainvälisen korvauskomission perustamiselle Ukrainalle. Teknisen ulkoasun takana on konkreettinen oikeudenmukaisuuskysymys: antaa Venäjän aggression uhreille mahdollisuus vaatia korvausta ilman, että Bryssel ottaa itselleen päätösvaltaa korvauksista.
Korvauskomissio ei ole yksi unionin virasto lisää. Sen perustaa kansainvälinen yleissopimus, jonka sopimusvaltiot allekirjoittavat, ei eurooppalainen asetus. Ero on ratkaiseva: korvausvaatimuksia koskevat päätökset tehdään kyseisen yleissopimuksen sääntöjen mukaan, ei EU:n johdetun oikeuden mukaan. Hyväksyessään päätöksen parlamentti ainoastaan valtuuttaa unionin liittymään tähän sopimukseen. Se ei luo uutta eurooppalaista toimivaltaa, se ei ota haltuunsa jäädytettyjä venäläisiä varoja, se ei määrittele kelpoisuusperusteita.
Yrityksille ja kansalaisille, jotka ovat kärsineet vahinkoja Ukrainassa, tämän kansainvälisen luukun avaaminen tarjoaa muutoksenhakukeinon silloin, kun kansalliset tuomioistuimet ovat saavuttamattomissa tai toimimattomia. Mutta kansainvälisen menettelyn raskaus aikarajoineen ja todisteluvelvoitteineen koituu hakijoiden rasitteeksi. Ajan hinta on todellinen: jokainen viivästynyt kuukausi tarkoittaa lykättyjä jälleenrakennuksia ja investointeja, joita ei tehdä.
Parlamentti hyväksyy varauksetta tekstin, jota se ei ole neuvotellut. Suostumusmenettely ei salli tarkistusten tekemistä, mutta se sallii poliittisten ehtojen asettamisen. Yhtään ehtoa ei kuitenkaan asetettu komission hallinnolle, sen päätösten avoimuudelle tai vastaajien oikeuksien suojelulle. Päätöslauselman johdanto-osat eivät luo sitovia velvoitteita; ne ainoastaan verhoavat puhtaan ja yksinkertaisen hyväksynnän.
Eurooppalainen veronmaksaja voi perustellusti kysyä, kuka maksaa korvaukset ja millä todistelusäännöillä. Kansainvälistä komissiota ei rahoiteta EU:n talousarviosta, mutta sen muodostavien jäsenvaltioiden on kannettava osuutensa. Hyväksymällä sanomatta sanaakaan parlamentti luopuu vaatimasta, että tämän tulevan komission päätökset saatetaan tehokkaan tuomioistuinvalvonnan alaisiksi ja että syytettyjen yritysten puolustautumisoikeudet taataan. Tämä on menetetty tilaisuus sitoa hyväksyntä menettelyllisiin takeisiin.
Kansainvälisen korvausmekanismin hyväksyminen on oikein; sen hyväksyminen ilman ehtoja avoimuudesta ja aikarajoista jättää uhrit yksin hitaan koneiston kanssa.
